Etusivu > Blogi > Uutiset Urjalasta 31.7.-2.8. 2009

Uutiset Urjalasta 31.7.-2.8. 2009

Huoltojoukko oli taas kovilla, kun reissua valmisteltiin pitkään ja hartaasti koko alkuviikko. Autoon saatiin kumiasfaltti, vaatekaapit ja tiskiallas. Tarun Henkka hitsaili upean yläsängyn, joka saatiin vielä viimeisenä iltana pultattua seinään paikoilleen ennen lähtöä. Takasilta ei ehtinyt valmistua, joten hevonen matkasi vielä Urjalaan trailerilla.

Pitkä viikonloppu lähti käyntiin jo torstaina. Ensimmäinen uskonpuute osallistumisesta meinasi tulla jo ennen automatkaa. Saavuin tallille klo 12 pesemään hevosta ja haettuani sen tarhasta, huomasin että se oli sotkennut vasemman etukenkänsä aivan vinkuralleen. Kengän käänne painoi anturaan ja yllätys yllätys, Pinkki ontui... Onneksi sain kengän nätisti irti ja jälleen lenkkarille löytyi käyttöä. Erik hälytettiin pika pikaa Turusta paikalle ja kenkä saatiin takaisin jalkaan. Hevonen lopetti ontumisen ja pääsin lähtemään matkaan. Kiitos Erik!!

Tiesimme jo etukäteen, että tämä reissu tulee olemaan kilpailullisesti ja aikataulujen suhteen haasteellinen. Oman suorituksen lisäksi Annika groomasi SM -luokassa starttaavaa ponivaljakkoa Charlotta Turku - It´s Calvin, sekä koulu ja tarkkuus osakoetta valjakolle Fredrik von Schantz - It´s Casper. Kaiken lisäksi foreca näytti pisaroiden kuvaa...

Torstaina eläinlääkäri suoritti kaikille lähtijöille tulotarkastuksen ja illan päätteeksi järjestettiin yhteinen ajurikokous viikonlopun kulusta. Oma luokkamme ajettiin yhdistettynä kansallisen vaativan poniluokan kanssa. Näinollen lähtijöiden lopullinen määrä luokassa oli kahdeksan valjakkoa.

Perjantain koulukokeen startti oli vasta myöhään iltapäivällä. Estealueita oli siis pakko lähteä kävelemään heti aamusta. Kouluohjelma tuntui kauden parhaalta. Lisäykset olivat heikot, mutta kootturavi tuntui paremmalta kuin koskaan. Tuomarit näkivät samoja asioita ja näin nappasimme koulussa toisen sijan!! Lentävä vaatteiden vaihto välissä ja homma jatkui ponitiimin kouluohjelmia groomaillen. Lotta ajoi Pullan kanssa hienon ohjelman ja pääsimme reilulla piste-erolla kärkipaikalle!

Estealueet oli kunnostettu Urjalassa todella hienoiksi. Vesiesteen vesikin oli niin kirkasta valkoisten kivien päällä, että hetken suunnittelimme uikkareiden hakemista :) Esteet oli maalattu, kunnostettu ja nimetty uudelleen. Ehkä juuri siksi olimme radannäytössä hieman sekaisin toteemilenkkien sekä crossilenkkien kanssa. Estealueita oli yhteensä täydet kahdeksan. Meidän vaativa luokka ajoi niistä seitsemän. Torstaina illalla sää salli vielä istuskella terdellä, mutta lähes koko perjantain satoi vettä enemmän kuin tarpeeksi. Se tiesi raskasta ja liukasta maratonpäivää!

Aamu alkoi kumisaappailla estealueita juoksennellen. Taru paisteli munakkaita, teippasi nuotteja, kunnosti vaunuja ja hoiteli hevosta.

Groomaus Lotalle sujui ilman ongelmia. Onneksi Lotta osasi radat hyvin, koska oma aivokapasiteettini on erittäin rajallinen. Hyvä kun jaksoin muistaa ja oppia omat ajettavat portit.Pulla teki minkä jaksoi, mutta rata oli nousuineen raskas ja vauhti hyytyi väkisin loppua kohti.

Pinkin kanssa A-osuus 6600m kulki leppoisasti. Käyntiosuus tuotti jälleen ongelmia. Vaunut eivät rullanneet hyvin pellolla ja tuloksena taas muutama virhepiste yliajasta käyntiosuudelta. Eläinlääkärin tarkastuksessa sykkeet olivat OK ja näin lupa E-osuudelle saatu.

Ensimmäinen liekkipaali este sujui ongelmitta suunnitelmien mukaan. Olemme siis päässeet irti kirouksesta ajaa ensimmäinen este vikaan. Mottona olikin, että: ensimmäiselle esteelle ei koskaan voi valita liian pitkiä reittejä... Kunhan löytää A:n niin kyllä se siitä lähtee....

Kakkosesteellä tuli uskonpuute ja ajurin moka kadottaessa valkoisen E kirjaimen. Ylimääräinen lenkki ja rutkasti aikaa... Perinteistä ei siis poikettu tälläkään kertaa, koska kohtaloksi on tullut sössiä aina vähintään yksi estealue joka kisoissa.

Siirtymä kakkoselta kolmosen makasiinille oli lyhyt ja aivot tuntuivat jäävän jälkeen. Onneksi oli Taru, joka luki nuotteja ja avusti meidät oikeista väleistä ulos mökistä.

Vesieste sujui melko vauhdikkaasti ja ensimmäisen kerran Pinkki laukkasi mielellään vedessä. Lyhyt siirtyminen Syrjälän rinteeseen eli kaltevapohjaiselle kuutosesteelle. Sekin sujui suunnitelmien mukaan ja vain sekunti perässä luokan kärkiajasta.

Toiseksi viimeisellä esteellä alkoi maitohapot vaivaamaan. Puusilta ylitettiin sujuvasti, mutta väsymys alkoi painamaan jaloissa. Siihen yhdistettynä liukas nurmi, kalteva maa ja vähän huolimaton jyrkkä käännös, tuloksena polvistuminen. Onneksi ohjat oli tukevasti käsissä, hevonen tsemppasi ja nousi ylös.

Viimeisenä esteenä sokkeloinen labyrintti. Laukalla jaksettiin vielä lähteä ulos esteeltä, mutta tiukkaa teki.

Onnellisesti ehjänä maalissa, yhden sijan menetys, mutta kilpailussa edelleen mukana! Ajurin pyynnöstä ylimääräinen sykkeen tarkastus maalissa, nou hätä, kaikki oli kunnossa. Hevonen valui hikeä norona vatsan alta, mutta ilme oli kuin kuninkaalla. Jäät jalkoihin, arnikaa niveliin, lämmin kylpy ja hevosnamit oli ansaittu!!

Tapahtumarikas maraton vähensi myös SM -valjakoita. Hevosyksiköihin ja parivaljakoiden luokkaan tämän osakokeen jälkeen oli enää jaossa kulta ja hopeamitalit.

Kun hevonen oli hoidettu, päästiin itsekkin perinteiselle järvipesulle ja illanviettoon syömään! Jatkoilla istuttiin ponitiimin katetulla terdellä ja vesisade vaan jatkui...

Sunnuntain tarkkuuskoe ajettiin virhepistekilpailuna. Tärkeää oli saada pallot pysymään paikoillaan ja tehdä samalla myös hyvä aika. Hevonen ei tuntunut lauantain jälkeen kovin virrakkaalta, mutta ehkä juuri siksi löysimme radalle tasaisen menovaihteen. Pallot pysyivät keiloilla, eikä yliaikaa tullut. Rata tuntui melko helpolta, mutta en kuitenkaan uskaltanut lähteä ajamaan aikaa vastaan. Tuloksena viides sija. Virhepisteetön suoritus säilytti kokonaissijoituksen eli tulos kokonaiskilpailuista 3. / 8

Jälleen pikainen vaatteiden vaihto ja vielä ponilaisten kyytiin. SM-tarkkuusrata vaikutti aika tekniseltä ja haasteelliselta. Schanne ajoi ensin tiputtaen radalta vain yhden pallon, ei aikavirheitä. Kelpo suoritus! Viimeisenä poniluokassa starttasi Lotta, tietäen että varaa oli kolmeen pallon pudotukseen ja hieman yliaikaankin. Yllättävät käänteet kuuluvat lajin luonteeseen ja tässä taas siitä yksi esimerkki...Tervehdittyään tuomarin, Lotta ajeli vielä karroksia ja aloitti radan. Kuulimme kentän toisessa päässä vihellyksen, kun suoritus keskeytettiin. Olimme aloittaneet radan ilman lähtömerkkiä!! Tästä -10vp ja uusi startti. Uskomaton tilanne!! Lotan kokemuksella ja rautahermoilla hän vain totesi että nyt täytyy ajaa ilman pudotuksia, sekä ilman aikavirheitä - ja niin hän teki!!!!! Poniluokan SM-kulta ja samalla opetus kaikille kuunnella tarkemmin pilliä!!!

Oma mielipiteeni asiasta on, että sääntömuutosten myötä liputtajan poisjääminen ei ole hyvä asia! Vaunut pitävät omaa ääntään, tuuli vinkuu korvissa, musiikki soi, lälläreistä ja mistä lie kuuluu kaikenlaisia piippauksia. Valjakon pitäisi saada keskittyä olennaisempaan asiaan kuin äänien kuunteluun ennen suoritusta. Jos äänimerkki pääsee hukkaan, voi sen helposti todeta liputtajasta, onko lähtö luvallinen. Samalla se palvelee yleisöä, jotka seisovat sekuntikellot kädessä kentän laidalla.

Mestarit kannettiin perinteen mukaan veteen jäähtymään. Paljon onnea kaikille SM-mitalisteille ja Markolle iso halaus hevosyksiköiden SM-kullasta!!

Team Legeny kiittää ja kuittaa kauden 2009! Alkukauden vaikeuksista huolimatta yhteenveto kaudesta maistuu hyvältä. Saatiin arvokkaita tuloksia ja sijoituksia kansallislta tasolta. Vähän haikeana jäämme odottamaan seuraavaa kautta, koska juuri nyt tuntuisi siltä että hevonen kulkee, tiimi toimii ja kalusto on kasassa.

Treenit kuitenkin jatkuu ja blogia päivitetään, joten pysykää kärryillä :)

Lauantaina Annika lähtee Saksaan ponien MM-kisoihin Pohjan poniporukassa. Upea tilaisuus päästä näkemään ja kokemaan isot kisat aitiopaikalta eli Lotan takaparketilta! Pitäkää peukkuja pystyssä että groomi pysyy kyydissä ja Suomiponit kärjessä!